Siirry pääsisältöön

Palmikolla

Pieni esittely näin alkuun. 
Palmikolla blogin tein itselleni, mutta toivon että joku muukin sen löytäisi. Tarkoitus olisi kirjoittaa aiheista jotka minua kiinnostaa. Tällä hetkellä ne ovat käsityöt mutta älä ylläty jos mukaan mahtuu kaikkea muutakin meidän elämästä. ;) Meidän sana pitää tällä hetkellä sisällään minut, poikani ja koiramme mutta kuka tietää sekin voi muuttua. Toivottavasti muuttuukin! Uutta blogeria opettelen käyttämään joten blogi hakee muotoaan varmasti alkuunsa toivottavasti löydän mieleiseni nopeasti ;)

No mutta sitten asiaan.
Viime aikoina olen virkannut, virkannut ja vähän vielä virkannut. Kun sain edellisen mekon valmiiksi vannoin että nyt tämä loppu tältä kesältä niin arvatkaapa.
Mitä sitten olen virkannut näitä tässä alkuperäinen.


Lankana siis Katian BomBay kulutus 407g  Ohje löytyi vanhasta moda lehdestä 3/2008.  Alkuperäinen lanka oli novitan Bambu. Silloin aikoinaan se ei ole sykähdyttänyt (johtu varmaan siitä että oli lehdessä oranssi) mutta nyt tässä on sitä jotain. Tämä siis oli ensimmäinen ja nyt hiukan harmittaa se on liian iso minulle.  Maaliskuusta olen laihtunut yhteensä 16kg joten vaikka olinkin kesän alussa jo laihempi niin nyt olen vieläkin... Joten nyt meitin miten saisin selän pienenmäksi. Nyt olen käyttänyt tätä mustien legginsien ja pitkän t-paidan kanssa vaikka ostettuna on myös vuorikangas oranssi ;) jolloin voisi käyttää ihan mekkona pelkästään. Mutta kun muistaa suomen kesän joka on ollut tänäkin vuonna vähäluminen mutta ei silti kuiva tai aurinkoinen.

Toinen mitä olen aikaissemmin jo virkannut ja nyt uudestaan.

Edestä
ja
Takaa

Edellis viikolla jäin sunnuntaina lukkojen taa oikein huolella. Lähdin siis lenkille koiran kanssa ilman avaimia ja puhelinta. Takaisin tullessani huomasin että noin 10km lenkki olisi sittenkin pitänyt suunnata vanhempieni tykö hakemaan avainta eikä metsään. Mutta siis en lähtenyt tarpomaan sinne ja takaisin vaan päätin vaivata naapuria puhelimen lainassa, vartioliikkeen numeron etsimisessä ja varmaan tunnin pari lainattiin aikaa kun odoteltiin poikaa yleis avaimen kanssa. Niillä pojitta ei sunnuntai iltana kiire tuntunut olevan ;) No joka tapauksessa hyvä asia oli että tutustuin ihanaan naapuriin ja pääsin lopulta kotiin. Mietin että jotain kivaa olisi kiva tehdä kiitokseksi. Onneksi siihen perheeseen kuului 1v prinsessa Fanni ja jotenkin minulta löytyi menitan ale korista kaivettua Rico design cotton soft lankaa (50g 125m 3,5puikot 22/28 50%puuvillaa 50%akryylia) kerä valkoista, vihreää, sinistä ja vaalean punaista. 
Ja sehän riittää tähän 80cm vauvan mekkoon vaikka ohjeen mukaan tehtynä tarvisi kerän enemmän, tämä siksi että siinä on yksivärinen helma. Ohje löytyy esim: Suuren Käsityön lehdestä 7/2010 Minä tapani mukaan tein isomman pääntien koska, en tiedä mitään niin inhottavaa kuin ahdas pääntie lastenvaatteissa ja se tappelu kun korvat jää kiin. 
No se siis oli päätetty teen ylläriksi tämän mekon mutta virkkaaminen alkoi jo ahdistaa niin viimeisiä 12kerrosta tehtiin kauan. Nyt lauantaina otin itseäni niskasta kiinni päätin että tänään, menin lankamaailmaan istumaan ja pulisemaan kunnes sain päätettyä langat. Siitä kotiin napit paikalleen ja soittamaan tuttua ovikelloa.... ei ketään kotona. No hö!
Tein lapun johon kirjoitin kiitoksen ja että toivon yllärin olevan mieluinen. Illalla meillä taas soi kello ja melkein itkuun liikuttunut naapuri tulee halaamaan kiitokseksi oli kuulemma ihan  liikaa. ;) tehtävä suoritettu! Ihanaa tehdä ihmisistä iloisia niin vähällä. Toisaalta hän teki sen minulle auttamalla minut kotiin aijemmin.

Nyt hyvää yötä.  





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tassun lämmittimiä.

Sukkasillan hetki nämä siis kesän tekeleitä, tai viimekesän. (kukkakeijuthan ne siinä) Mökki sukissa on jonkin sorttinen väri teema? Ihanaa kun illat on pimeitä ja saa kaivaa sukat ja kynttilät esiin ootan niin jo venetsialaisia.... Mutta eritelläänkös vähän nuo tutut keiju sukat tuolla mökillä vieläkin palvelee pahan mielen poistajina ja lapsen mielen muistuttajina. ÄITIII sun tossut lähti taaaaas......! (kuuluu huuto ja koira vilahtaa silmäkulmassa) Toisena ovat nämä nallelanka sukat polveen asti ihanan ohkaiset ja takanahan näissä on tietysti palmikko. <3 Sitten siinä ovat nämä toiset polvi mittaiset ihanuudet 7veikasta tweed lankaa, siis ne paksut saapas sukat jotka makkaralla voi tossutella ihan muuten vaan usein on mulla käännettynä tuo varsi nilkkaan nelinkerroin. <3 Ja lyhyttä pitsi sukkaa mökillä edustaa tämä ihanainen pitsi nilkkuri  (lanka oli paljon enemmän vaaleanpun kun ostin sen kaupasta ja suuri yllätys oli nämä vihreät

Leikitään ;)

Todellakin meillä on opeteltu tänään leikkimään. No on siivottu ja tehty muutakin mutta leikitty pääasiassa. Meidän koira on n.7kk saksanpaimen koira joka on ollut perheenjäsen vasta noin pari kuukautta. Ja no raasu parka ei oikein vielä tiedä mitä tehdään pallolla, patukalla, solmulla tai no millään lelulla. (mietinkin jo miltä näyttäisi koulutus kentälllä kouluttaja korkokengän kanssa, se meinaan kiinnostaa)Pari viikkoa ollaan nyt käyty pentukurssilla opettelemassa tavoille mutta läksy vieläkin vain leikki. Tässä nyt väsynyt leikki kamu. No plussana pidän jo sitä että koira tulee luo tai no minuun päin ei se osaa himmata ja jäädä istumaan eteen. Niin  kuin ehkä tarkoitus olisi mutta ei se lähe karkuun tai leikkiin toisten koirien kaa yms, vaan minua kohden se on jo saavutus tällä yhteisellä taipaleella. Sitten puikoille sain alun sukkia joita teen vain kantapään aloitukseen asti ovat malli. ;) Ja ehkä jotain muutakin. Tästä Tulee  Tämä  sitten kun s

Paluu kartalle.

;)  Sitä intoutui taas itsekkin muistamaan oman hyvän alkunsa kun katselee ystävän uutta blogia. Että niin minullakin ol ja minä olen täysin unohtanut laitella mitään minnekään. Koitan tässä muistella mitä on valmiiksi tullut käsitöitä tuon viime kesän jälkeen. Paljon on sellaisia jotka olen unohtanut vallan kuvata jotta voisi niitä jakaa muitten kanssa mutta jos yritän muistella niitä nyt ja sitten jatkossa.... <3 No niin täällä on ollut kovasti kuvaa meitin pikku neidistä (tuo jo 1,5v saksanpaimen koira) ei ole enään niinkään pikku neiti vaan no meillä on myös uusi pikku neiti. Tai jos tarkkoja ollan pojallani on. Perheemme uusin jäsen Milli Menninkäinen ja niinkuin kuvasta näkee fiksu tyttö ei tuhoo lankoja vaan ottaa parhaan paikan aina neuleeni päältä jottei koiran retale vaan varasta mamman lankoja.  Milli löysi heti paikkansa pojan kaverina ja ottaa koirasta paljon mallia. Sisäkissana olo on helppoa vaikka jo pikkaisen alkaa maailma oven tuollapuolen houk